Blogi
-
Wayfarer Worlds Kanadassa
· SarastusMillainen operaatio on kuljettaa purjejolla Atlantin yli Kanadaan, jossa järjestetään Wayfarer Worlds -kisa? Itse en ole sellaista harkitsemassa, koska olen enemmän retkipurjehtija kuin kilpaveneilijä, mutta yksi Sarastuksen aikaisemmista omistajista (Peter Morse) vei veneen sinne vuonna 1995. Kyseessä olevasta purjehduskilpailusta on [raportti] kansainvälisen Wayfarer-liiton sivuilla ja siellä on jopa kuva veneestä Ontariojärvellä kisan aikana punakeltainen spinakkeri ylhäällä. Sarastuksella on siis purjehdittu jo kahdella mantereella! Ja kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
-
Päihänniemi
· Suur-Saimaa · Sarastus · 8 MKuka sanoikaan, että purjehduskausi on ohi? Vaikka viikonloput ovatkin olleet viimeaikoina kiireisiä, päätimme kuitenkin tehdä vielä yhden purjehduksen lämpimän syyssään kunniaksi. Laskimme Sarastuksen vesille ja suuntasimme pienten saarien lomasta Päihänniemeen pääasiassa mukavan kevyessä tuulessa. Rantautuminen oli varsin vauhdikas, kun ajoimme hiekalle vielä isonpurjeen ollessa ylhäällä. Päihänniemi Vaikka vallitseva lämpötila olikin vain 17°C Ilmatieteenlaitoksen mukaan, tuntui ranta varsin lämpimältä. Ehkäpä paikallisilmasto lämmitti rantaa enemmänkin. Itse pärjäsin koko reissun T-paidassa, vaikka toki mukana oli tuulenpitävä takkikin.
-
Syysmietteitä
Vaikka purjehtiminen on hieno tapa viettää kesää Suomen upeassa luonnossa, niin välillä sää ja muut kiireet muuttavat tärkeysjärjestystä. Kesälomani loppumisen jälkeen Sarastus on ollut kuivalla maalla. Ympäristökeskuksen mukaan Lauritsalan rantavedet ovat edelleen 17,6°C, mikä on vielä siedettävä lämpötila, joskin märkäpukujen hankkiminen voisi olla suotavaa ennen pitkää. Kesällä sekä ilmat että vesi olivat sen verran lämpimiä, että keskellä järvenselkää olisi voinut pulikoida vaikka kuinka pitkään ilman merkittävää hypotermian riskiä. Syksyn edetessä tilanne kuitenkin muuttuu ja kylmän veden vaikutus on otettava huomioon, etenkin kun kyydissä on usein lapsia.
-
Mustikkapurjehdus
· Suur-Saimaa · Sarastus · 15 MMitä yhteistä on Saimaan aalloilla ja mustikoilla? No väri tietysti! Olimme jo jonkun aikaa suunnitelleet ”sinistä” purjehdusta johonkin saareen. Valitsimme kohteeksi Hietasaaren, koska se oli yksi niitä harvoja paikkoja, joissa olin nähnyt mustikoita tänä vuonna. Jostain syystä mustikkasato on jäänyt monin paikoin olemattomaksi, mutta onneksi se ei päde joka paikassa. Teimme kunniakierroksen pohjoisella Suur-Saimaalla ja saavuimme reippaan tuulen kuljettamana Hietasaareen, jossa rantauduimme suojaisaan pohjoiseen lahteen. Vaikka vilkkain lomakausi olikin ohi ja viikonpäivä oli maanantai, oli saaressa kuitenkin melkoisesti väkeä, jotka tosin olivat suurimmaksi osaksi eläkeläispariskuntia. Muutama poikkeustakin silti oli. Yksi mielenkiintoisimmista vierailijoista oli saksalainen pariskunta, joka oli tuonut Sailart 20 -veneensä trailerin päällä Saksasta autolautalla ja laskenut sen sitten veteen Lappeenrannan satamassa. He olivat kierrelleet ymmärtääkseni pari viikkoa Saimaata aina Savonlinnaan saakka. Tiistaina heidän oli tarkoitus suunnata takaisin Lappeenrantaan ja jatkaa sieltä Helsingin kautta takaisin kotimaahansa. Heidän mielestään Järvisuomen vedet ovat paljon monipuolisemmat kuin Keski-Euroopan.
-
Mitinhiekka
· Pihlajavesi · Sarastus · 18 MYksi trailerilla kuljetettavien veneiden eduista on se, että lähtösataman voi valita hyvin vapaasti. Jos kotisataman edestä aukeavat vedet alkavat tuntua liian tutuilta ja kolutuilta, voi etsiä kauempaa veneluiskan ja lähteä purjehdukselle sieltä. Juuri näin valitsimme tehdä tällä kertaa. Vedimme Sarastuksen Ahvionsalmeen, jossa lossin tuntumassa on hiekkaluiska. Se ei ehkä ollut aivan ihanteellinen loivasti syvenevän rannan, sähkölinjan ja rantakoivun takia, mutta veneenlasku onnistui niistä huolimatta suhteellisen helposti.
-
Ilkonsaaret
· Suur-Saimaa · Sarastus · 31 MHiljattain Taipalsaaren kunta esitti Suur-Saimaan osayleiskaavan muutossuunnitelman Ilkonsaarten ja Myhkiön saaren osalta. Suunnitelman tavoitteena on ilmeisesti kehittää Ilkonsaarten aluetta siten, että se profiloituisi enemmän rauhalliseksi retkisatamaksi. Osana tavoitteiden saavuttamista on rakentaa saarelle laitureita ja lisää ortodoksien perinteiden mukaisia rakennuksia. Päätimme purjehtia Ilkonsaarille. Sää oli hieno ja luoteistuuli sopivan leppoistaa. Matkalla vastaan tuli kaksi suurta rahtilaivaa (Cristina ja Nina) ja paikallinen puuproomu, joka vei puulastin ilmeisesti paperitehtaalle. Isojen laivojen tietoja voi muuten tutkia tarkemmin MarineTraffic-palvelusta, josta on olemassa myös mobiilisovelluksia. Se sisältää AIS-tietojen lisäksi kuvia lähes kaikista laivoista.
-
Kyläniemen ympäri
· Suur-Saimaa · Sarastus · 31 MVenäjän Saimaan laivastolla oli ongelma hattujen sodan (1741-1743) päättymisen jälkeen. Venäjä omisti lähes koko Saimaan Lappeenrannasta Savonlinnaan, mutta strateginen Puumalansalmi kuului Ruotsalaisille. Muutaman vuosikymmenen jälkeen käytiin uusi sota, jossa molemmat osapuolet yrittivät muuttaa rajalinjoja laajemmaltikin, mutta lopputuloksena vanhat rajat jäivät voimaan. Suvorovin sotakanavat Venäjä päätti perustaa Kaakkois-Suomeen linnoitusjärjestelmän, jonka tehtävä oli puolustaa keisarikunnan pääkaupunkia Pietaria mahdollisilta Ruotsalaisten hyökkäyksiltä. Järjestelmä koostui kolmesta linnoitusketjusta, joista keskimmäiseen sisältyi Lappeenrannan kaupungin linnoitus. Osana hanketta Venäjän laivaston liikkumiskykyä Saimaalla haluttiin parantaa rakentamalla sinne vesireitti, jolla saatiin kierrettyä Ruotsalaisten omistama Puumalansalmi. Kyseinen reitti avasi Venäjän laivastolle pääsyn Lappeenrannasta Savonlinnaan. Tähän vesireittiin kuuluivat Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat, joista käytettiin nimitystä Suvorovin sotakanavat. Sata metriä pitkä Kutveleen kanava läpäisee Kyläniemen läheltä sen kiinnittymiskohtaa mantereeseen.
-
Hienoja järviä
Hiljattain Wall Street Journal -lehti nimesi viisi hienoa järveä maailmalta, mikä noteerattiin myös suomalaisessa lehdistössä. Alla on listattu lehden valinnat: Morskie Oko -järvi (Puola/Slovakia) Powell-järvi (Yhdysvallat) Nakuru-järvi (Kenia) Lucerne-järvi (Sveitsi) Saimaa (Suomi) Sarviniemi On mahtavaa nähdä ”meidän järvemme” maailman kuuluisien järvien joukossa! Mutta miksipä Saimaa ei olisi erikoinen paikka? Sen vedet ovat puhtaat, sen pinta-ala on suuri, siinä on paljon kauniita saaria, luonto on monin paikoin koskematonta ja hienoja veneilykohteita on paljon. Jokamiehenoikeuksien ansiosta retkeily etenkin perheen kanssa on hieno tapa viettää aikaa Saimaalla. Ohessa on käännökseni Wall Street Journalin kuvauksesta:
-
Hietasaari
· Suur-Saimaa · Sarastus · 7 MPuumalansalmen eteläpuoleisen vesistön nimestä on monenlaista näkemystä. Paikalliset kutsuvat sitä yleensä Suur-Saimaaksi, joka on Pien-Saimaan itäpuolella. Se tunnetaan myös nimellä Etelä-Saimaa tai ihan vaan pelkkänä Saimaana. Jotta asia ei olisi liian selkeä, joku on suuressa viisaudessaan keksinyt käyttää koko Vuoksenvesistöistä nimitystä Suur-Saimaa, jonka osa itse Saimaa on. Itse olen valinnut käyttää Puumalan alapuolisista Vuoksenvesistöistä nimitystä Suur-Saimaa. Mitään sen syvällisempiä filosofioita, maantieteellisiä analyysejä tai historiantutkimuksia en aio esittään valinnan perustaksi.
-
Pullikainen
· Suur-Saimaa · Sarastus · 19 MTuuli puhalsi mennessä noin 3-4 m/s idästä, mikä mahdollisti sivumyötäisessä purjehtimisen melkein koko matkan. Kohteenamme oli Pullikainen, joka on yksi Suur-Saimaan suosituimpia saaria. Saaren sisällä on mielenkiintoinen suojaisa laguuni, johon pääsee köliveneilläkin kapeaa väylää pitkin. Me valitsimme kuitenkin luoteispuolen hiekkarannan maihinnousupaikaksi, koska se oli purjejollalle luonnollisempi paikka. Koska tuuli puhalsi idästä, oli kyseinen ranta lisäksi tyyni. Kiertelimme vähän saaressa, ja laguunissa näkyi muutama vene.