Keltaisen sävyjä
Tänä keväänä leskenlehtiä sai odottaa hiukan tavanomaista pidempään. Pakkaset alkoivat jäädä taakse vasta pääsiäisen paikkeilla, mutta viimein lupaus kesästä ja uudesta veneilykaudesta tuli näkyviin.
Kuluneen vuoden aikana energiakriisi on puhuttanut ihmisiä. Sähkönhinta nousi viime vuonna tuntuvasti paitsi Venäläisten Nord Stream -kaasuputken räjäyttämisen seurauksena niin myös yhteiskunnan sähköistymisen ja vakaan säätövoiman alasajon takia. Purjehtijaa energian hinta koskee lähinnä kotona ja liikkuessa. Vesillä saa nauttia aina uusiutuvasta energianlähteestä, jonka mahdollisimman tehokkaasta mutta hallitusta hyväksi käyttämisesta purjehtimisessa on loppujen lopuksi kyse.
Tulevana kesänä haaveissani ovat seuraavat kohteet, jotka mukailevat edellisen kauden tavoitteita:
- Saimaa sekä uusine että tuttuine kohteineen
- joku hieman kaukaisempi järvi, kuten Pielinen tai Päijänne, tai Saimaan pienempiä vesialueita
- Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ulkosaari
- Scamp-projektin päättäminen ennen jäiden tuloa (edelleen)
Perheeseemme noin vuosi sitten tullut vanha berninpaimenkoira joutui valitettavasti vaihtamaan omistajaa. Uusi eläkeläispriskunta pystyy vastaamaan sen valtavaan seuran tarpeeseen meitä paljon paremmin. Samalla liikkuminen muuttui meille jälleen helpommaksi, kun suurelle koiralle ei tarvitse etsiä hoitoa. Sanoisin, että koiran omistajanvaihdoksesta hyötyvät kaikki kolme osapuolta, vaikka ero suuresta karvaisesta ystävästä olikin haikeaa.