Pullikainen
Elokuussa purjehtiminen oli jäänyt vähiin muiden kiireiden ja matalapainevoittoisen sään takia. Kuun viimeisenä viikonloppuna kuitenkin näytti olevan hyvä hetki käydä vesillä, ehkä viimeistä kertaa tänä kesänä. Valitsimme kohteeksi Pullikaisen, koska meillä oli aikaa vain rajoitetusti käytettävissä.
Valitsimme lähtöpisteeksi Likosenlahden. Sen ainoa hyvä puoli tässä tapauksessa oli se, että satama-alue on illalla valaistu, mistä olisi hyötyä purjehduksen päätteeksi. Matkan alussa tuuli oli siellä odotetusti puuskittaista ja pyörivää. Se toki lisäsi paikoin kapeassa salmessa vastatuulessa liikkumisen hankaluutta muun liikenteen seassa.
Likosenlahti ei ole ollut suosikkimme sen ahtaiden ja tuuliolosuhteiltaan hyvin oikullisten salmiensa takia. Siellä lisäksi korostuu se, ettei vesillä voi luottaa siihen, että kaikki veneilijät tuntisivat Meriteiden sääntöjen mukaiset väistämisvelvollisuutensa suhteessa purjealuksiin ja osaisivat ennakoida tilanteet, joissa sääntöjä sovelletaan.
Isommilla selillä tuulta oli noin 6-7 m/s mennessä, mikä parhaimmillaan nosti nopeuden 7,1 solmuun Hiekkapakan vierellä sivutuulessa. Meillä menikin Pullikaiseen pääsyyn vain puolitoista tuntia aikaa.
Pullikaisessa ihailimme kaunista ja lämmintä päivää. Vaimoni uskaltautui uimaankin 17-asteisessa vedessä, mikä on hatunnoston arvoinen saavutus.
Saaressa käydessä evästauko on aina kohokohta. Se ei tuottanut pettymystä tälläkään kertaa.
Valokuvaajien arvostama kultainen hetki ennen auringonlaskua oli kauneimmillaan, kun nostimme ankkurin ja suuntasimme takaisin lähtöpisteeseen. Näimme matkalla hienon auringonlaskun. Tuuli oli hiukan rauhallisempaa kuin tulomatkalla, mikä näkyi nopeudessa. Likosenlahden mutkaan mennessä tuuli loppui täysin, minkä takia loppumatka meni kuntoliikunnan merkeissä.
Ihan hieno ja onnistunut päivä meillä oli. Kuu nousi vasta kello 21.40, joten sen näimme vasta automatkalla kotiin, jonne saavuimme lähempänä yhtätoista.
Sääennusteita katsellessa saattaa olla, että kausi päättyy tähän, jos viime vuoden syyskuun kaltaista lämmintä henkäystä ei tule. Jos tämä oli vuoden viimeinen purjehdus, niin oikein hieno sellainen se oli.