Trailerin päällä kuljetettavan veneen hyödyt tulivat jälleen hyvin konkreettisesti esille. Saimaalle oli luvattu sadetta, heikkoa tuulta ja jopa ukkosta, mutta merelle aurinkoista ja kevyttä tuulta. Päätimme suunnata Pyhtään Keihässalmeen, jossa laskimme Sarastuksen vesille.
Utuinen Kaunissaari
Laivakoira oli mielissään
Päivä oli mitä upein ja kevyt puuskaton tuuli kuljetti meidät Kaunissaareen, jonka ympäri teimme kunniakierroksen ennen rantautumista Pohjaspäähän, joka on saaren pohjoisrannalla oleva hiekkaniemi.
Kaunissaaren eteläpään satama näytti paikalta, johon voisi joskus poiketa pidemmäksikin aikaa. Talot olivat selvästi enemmän asuintalotyylisiä kuin pelkkiä kesämökkejä. Sataman jykevä aallonmurtaja näytti myös vakuuttavalta.
Kaunissaaren eteläkärjen satama järeine aallonmurtajineen
Kylä saaressa
Näimme myös ensimmäistä kertaa Suursaaren omin silmin. Se oli toki vain utuinen möhkäle horisontissa, mutta silti varsin vaikuttava kiikaroitava. Jostain luin, että Kaunissaari ikäänkuin peri Suursaaren aseman erikoisena rannikon matkakohteena. Voi hyvinkin olla mahdollista.
Etäinen Suursaari piirtyi horisonttiin
Aamulla venettä vesille laskiessa olin unohtanut pohjatulpat auki, minkä seurauksena välipohjan ja pohjan väliin oli pulpunnut parikymmentä litraa vettä, joka liikkui siellä purjehduksen aikana. Paluumatkalla meno oli sen verran reipasta, että bailerit imivät ylimääräisen veden suhteellisen tehokkaasti pois. Nähtävästi kynnysnopeus niiden toimimiselle on 5,0 solmun tuntumassa.
