Kylmiä vesiä

Keväinen luonto alkaa olla näyttävimmillään ja viimeisetkin jään rippeet ovat hävinneet Etelä-Suomen järvistä jo viikkoja sitten. Lämpimänä aurinkoisena päivänä sinistä järvenselkää katsoessa harva veneilynystävä voi olla tuntematta vetoa lähteä veneretkelle. Tätä kuitenkin jarruttaa yksi hyinen fakta, nimittäin vedenlämpötila.

Ihmiskehon normaalilämpö on keskimäärin 37°C, ja se vaihtelee eri vuorokauden aikoina noin 0,5° molempiin suuntiin. [1] Kun kehon lämpötila laskee alle 35°C, puhutaan hypotermiasta. Sen oireita ovat nälkä, huonovointisuus, puhumattomuus, väsymys, huonotuulisuus, sammalteleva puhe ja sekavuus. [2] Oheinen taulukko antaa viitteitä kylmän vaikutuksesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että jo ennen uupumista ja tajuttomuutta hypotermia alentaa ihmisen toimintakykyä, ja toisaalta yksilökohtaisia kylmänsietoeroja on.

Veden lämpötila Uupuminen ja tajuttomuus Kuolema
0 °C < 15 min 15 – 45 min
0 – 5 °C 15 – 30 min 30 – 90 min
5 – 10 °C 30 – 60 min 1 – 3 h
10 – 15 °C 1 – 2 h 1 – 6 h
15 – 21 °C 2 – 7 h 2 – 40 h
21 – 27 °C 3 – 12 h > 3 h

Taulukon lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

Kun matkustajalaiva RMS Titanic upposi vuonna 1912, joutui 1 489 ihmistä hyisen Pohjois-Atlantin veden varaan. Vaikka heillä olikin pelastusliivit yllään ja keli oli tyyni, kukaan vedenvaraan jääneistä ei pysynyt hengissä yli kahta tuntia pidempään. Yleinen uskomus oli, että ihmiset kuolivat hypotermian vaikutuksesta. Tutkijat ovat kuitenkin havaineet uhrien kuolleen muutamien minuuttien sisällä, mikä olisi liian pian jopa hypotermian aiheuttamaksi. Sen sijaan kylmäshokin vaikutukset ovat pätevä selitys matkustajien nopeaan kuolemaan. [3]

"Untergang der Titanic", Willy Stöwer, 1912

Kun ihminen putoaa yllättäen kylmään veteen, elimistössä syntyy tahdosta riippumattomia vasteita. Uhri alkaa haukkoa henkeä, minkä seurauksena hän vetää helposti vettä keuhkoihinsa. [2] Voimistuneen hengityksen (eli hyperventilaation) lisäksi kylmäshokki kasvattaa voimakkaasti pulssia ja verenpainetta, vastatakseen ihon äkkinäiseen jäähtymiseen. Joillain ihmisillä tämä voi johtaa sydänongelmiin tai sydänkohtaukseen. Kolmantena kylmäshokin vaikutuskohteena on mieli, jossa kylmä voi laukaista paniikin, pelkoa, päätöksenteon vaikeutta, avuttomuutta ja muita normaalia toimintaa vaikeuttavia tunnetiloja. [4]

Kun itse puntaroin näitä asioita, niin veden lämpenemisen odottelu ei tunnukaan niin pahalta asialta. Purjejollassa istutaan lähellä vettä ja pidetään vene pystyssä miehistön painon avulla. Ilman kuiva- tai märkäpukuja tässä tasapainoilussa virheen tekeminen voi voimakkaassa tuulenpuuskassa ja kylmän veden aikaan tarkoittaa joutumista kasvokkain yllä kuvattujen riskien kanssa. Toki suuremmissakin veneissä tapahtuu aika ajoin miehistön jäsenen putoamisia veteen (man over board, MOB). Merellä kovan sään vallitessa tällaiset putoamiset ovat helposti kohtalokkaita. Loppujen lopuksi kaikissa urheilulajeissa on kysymys riskienhallinnasta ja vaaratilanteiden ehkäisemisestä. Veneily ei ole tässä suhteessa poikkeus.

Viime elokuulta muistuu mieleen retki Hietasaareen, jonka paluumatkalla veden lämpötila oli selkeästi ilmaa korkeammalla. Käden uittaminen lämpimässä vedessä veneen reunan yli hyvin miellyttävä kokemus. Lämpimämpiä vesiä odotellessa voi järvien ja merten pintavesien lämpötiloja seurata oheisista palveluista:

Lähteet

[1] Alilämpö, Terveyskirjasto

[2] Hypotermia, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto

[3] Findings: Titanic victims in ’cold shock’, Times Higher Education

[4] Cold Shock, National Center for Cold Water Safety

Kaikki oheiset lähteet on ladattu tämän artikkelin julkaisupäivänä.